Pari viimeistä viikkoa Bangkokissa meni lähinnä samankaltaisessa säädössä yliopiston puolesta kuin ennenkin. Onneksi aikaa oli jonkin verran myös hauskalle tekemiselle :) Lisäksi piti yrittää ikuistaa kameralle kotikonnun merkillisimmätkin piirteet, kun ei ollut tietoa tuleeko Isaraphab 33 osoitteeseen koskaan palattua. Kokokohtina Bangkokissa oli ehdottomasti Reilun kaupan markkinoilla (Thai Craft Fair) käyminen ja Bangkokin sinfoniaorkesterin konsertti Lumphini-puistossa. Lisäksi tuli yritettyä lojottaa ja molskia altaalla mahdollisimman paljon. Ammensimme myös thaimaalaista kulttuuria vielä elokuvan muodossa (ystävänpäiväviikon kunniaksi leffateatterista sai vadelma-jelly-popcornia jota piti tietysti päästä maistamaan).
Viime viikon perjantaina oli aika kuitenkin sanoa heippa Bangkokille ja suunnattiin kohti Chiang Maita. Meillä ei ollut mitään varsinaisia suunnitelmia pohjoiselle, muuta kuin päästä kiipeilemään. Ja ehkä tehdä reissu Paihin. Pai jäi kuitenkin näkemättä, sillä Chiang Maissa oli niin paljon tehtävää ja nähtävää (ja syötävää), että täällä olisi voinut olla helposti vaikka muutamankin viikon. Alla kuluneen viikon parhaita paloja (:
* Kiipeily Crazy Horse Buttressilla: ensimmäinen kiipeilypäivä meni itsellä kyllä ihan harakoille, mutta onneksi onnistumisen riemuakin sai tuntea viikon mittaan! Korkeanpaikankammoisena on jokseenkin vaikea saada kiipeilystä ehkä kaikkea nautintoa irti, mutta aina kun uskalsi vähän vilkuilla maisemia niin olihan ne hienoja :) Viimeisenä päivänä ei sitten enää pelottanut (niin paljon), mutta kroppa uhkaili hajota senkin edestä ja piti vähän sormia teippailla että kesti loppuun asti... Mitään vakavampaa ei siis sattunut ja lihasjumit rentoutui mukavasti yrttityynyhieronnalla kiipeilyjen oltua ohi. Chiang Mai Rock Climbing Adventure -putiikki oli hoitanut homman kyllä hienosti. Aamuisin meidät kärrättiin yhteiskyydityksellä kalliolle (Chiang Maista matka on noin 40 km), kello yhdeltä saimme lämpimän lounaan joka tuotiin läheisestä ravintolasta ja iltapäivällä yhteiskyyditys kärräsi väsyneet kiipeilijät takaisin Chiang Maihin. Lisäksi CMRCA:n puolesta sai ilmaisen vesitankkauksen niin Chiang Main toimipisteessä kuin itse kiipeilypaikalla! Mukana meitä oli viihdyttämässä kiipeilypaikan lemmikkikana, joka asui siis toimistolla, mutta pääsi kiipeilijöiden mukana aina kuopsuttelemaan maata maaseudulle :) Kana oli ilmeisesti hylätty emonsa toimesta ja kiipeilypaikka oli adoptoinut pikkuisen. Tällä erää kyseinen kana viihtyy paremmin ihmisten kuin muiden alueella elävien kanojen kanssa :)
* May Kaidee: myös Chiang Maista löytyy tämä mahtava kasvisruokapaikka! Olemme käyneet siellä nyt viikon mittaan useasti ja lepopäivänä osallistuimme siellä järjestettyyn kokkikouluun! Valmistimme 14 thairuokaa neljässä tunnissa, joten melkoista suhinaa oli keittiössä! Ennen ruokien valmistamista teimme tutustumismatkan läheiselle ruokatorille jossa May Kaideen pitäjä tutustutti meitä niin vihanneksiin ja mausteisiin. Ruokakurssi oli kyllä todella mahtava kokemus ja nyt pitäisi onnistua allekirjoittaneen lempiherkut kurpitsakeitto ja -hummuskin koto-Suomessa :)
* Elephant Nature Park: perjantaina oli aika matkata norsujen turvapaikkaan. Paikka on perustettu 90-luvulla thaimaalaisen naisen Lekin toimesta. Hänen tarkoituksena oli pelastaa väärinkäytetyt työnorsut ja tarjota niille parempi ja luonnollisempi elämä. Lisäksi hän toivoo, että jossain vaiheessa ainakin osa norsuista olisi mahdollista palauttaa takaisin luontoon. Paikka jonne saavuimme oli avara laakso, jota ympäröi metsänpeitossa olevat vuorenrinteet. Puistossa on tällä hetkellä 35 norsua ja kaikki norsut saavat vaeltaa päivisin puistossa vapaana. Jokaisella norsulla on oma hoitajansa (mahout), joka tietää norsunsa luonteen, sen miten sitä kannattaa lähestyä ja mitkä sen tarpeet on. Mahoutit huolehtivat lähinnä siitä, että norsut eivät poistu puiston alueelta, mutta muutoin norsu päättää itse mitä se haluaa tehdä. Puistossa saa syöttää, silittää ja kylvettää norsuja, mutta hengailun lisäksi ei ole tarjolla mitään ohjelmaa (esim. norsuratsastusta). Puistossa on myös norsuja jotka eivät viihdy ihmisten kanssa (esimerkiksi sen vuoksi että ne on tullut puistoon vasta hiljattain ja luottamus ihmisiin ei ole vielä väärinkäytön jälkeen kasvanut), mutta tässä tapauksessa norsut saivatkin olla omissa oloissaan missä halusivat eikä niitä pakotettu tulemaan esimerkiksi ruokittaviksi. Itse viihdyin todella hyvin puistossa ja päivä hujahti ohi silmänräpäyksessä. Omasta mielestä norsujen ruokkiminen oli parasta ja hienoa oli myös niiden rapsuttelu ja käyttäytymisen seuraaminen. Lisäksi saimme tietoa siitä, miten väkivaltainen työnorsujen kouluttamisperinne Thaimaassa on ja millä tavalla puisto yrittää murtaa tätä perinnettä tuoda tilalle uutta palkitsemisen kautta etenevää koulutusta. Muutamalle norsulle oli opetettu tällä tavalla "temppu" ja minäkin sain yhdeltä norsulta kunnon pusun :) Niinjuu, ja norsupuistossa oli myös tähän mennessä elämäni paras (kasvis)buffetti mihin olen törmännyt!
* Free Bird Cafe: kahvila on hyväntekeväisyyskahvila joka toimii oppimiskeskuksena mm. burmalaisille pakolaisille. Kahvilasta sai mahtavan makuista laventelilattea ja burmalaista teenlehtisalaattia (muistuttaa ehkä etäisesti Som Tamia, mutta omaa silti omantakeisen maun jota on hankala kuvailla :). Lisäksi ruokalista pursuaa toisiaan herkullisemman kuuloisia pirtelöitä ja leipä tulee läheisestä leipomosta ja sisältää paljon jyviä! Sisustus on kotoisa ja hyllyillä sijaitsee ilmeisesti hylättyjen lelujen paratiisi :) Työntekijät olivat sympaattisia Burmasta kotoisin olevia tyttöjä, palvelu oli hyvää ja kirjahyllyissä paljon mielenkiintoisia kirjoja joita voi kahvin siemailun lomassa selailla!
* Taste from Heaven: kasvisruokaravintola jonka tuotto menee mm. Elephant Nature Parkin hyväksi. Ehdin käydä vain kerran ja ruokalistassa olisi ollut satay-sienivartaiden ja Som Tamin lisäksi muitakin herkullisen kuuloisia ruokalajeja kokeiltavaksi!
* Ostokset: jos olisin tiennyt mitä kaikkea Chiang Maista voisi ostaa ja millä hinnalla en olisi ostanut Bangkokista mitään koko asumiseni aikana :) Vaatteet vaikuttivat laadukkaammilta ja myytävänä olevat tavarat olivat monipuolisempia. Tänään pyörimme pari tuntia sunnuntaimarkkinoilla ja käteen tarttui vain muutama nutturatikku (hmm, melko järkevä ostos näin lyhythiuksisena :) ja pussukoita. Enemmänkin olisi tehnyt mieli ostella, mutta koska rinkka on täysi ja tarpeeksi painava oli torimeininki ikuistettava vain valokuviin ettei sitä tarvitse fyysisesti raahata Suomeen. Mutta tietääpä ensi kerralla! :)
Huomenna suuntaamme kohti takaisin Bangkokia, josta etenemme tiistaina kohti Koh Changia ja sitä ympäröiviä saaria. Eteläisin Thaimaan matkasuunnitelmat hylättiin lähinnä sen takia, että oikeastaan kumpaakaan ei huvita tällä hetkellä käyttää tuhottomasti aikaa matkustamiseen (ja säätämiseen). Lisäksi Changin läheisyydestäkin löytyy vielä tutkimattomia paikkoja ja Jussillehan koko saari on vielä täysin uusi tuttavuus. Yöjunien paikat olivat täynnä, joten hyppäämme aamusta bussiin ja toivomme että olemme aikataulun mukaisesti Bangkokin vilinässä iltaisella :) Molempien mielestä oli parempi viettää päivä (kuin yö) bussissa ja näkeepä vähän myös maisemia! Seuraavat pari viikkoa on toivottavasti chilliä rantaelämää, tällä hetkellä säätiedotus lupailee Changille ukkosmyrskyjä, mutta sittenhän se tuntuu lähinnä Suomen (lämpimältä) juhannukselta :)
sunnuntai 27. helmikuuta 2011
maanantai 7. helmikuuta 2011
Khao Yai ja karhunpoika sairastaa.
Muutama viikko sitten sain asunnon neliöihin täytettä kun Jussi saapui Bangkokiin rinkkansa kanssa. Tulipa piipahdettua taas lentokentällä :)
Ensimmäinen viikko hengailtiin Bangkokissa ja kerettiin hyvästellä Hanna Bombay Bluesissa syödyn muhkean illallisen myötä (ja josta jokainen poistui jokseenkin maha pullollaan :). Lisäksi tuli kierrettyä tähän asti säästämiäni kohteita. Yksi tällaisista kohteista oli Siam Ocean World -akvaario. Akvaario oli kyllä näkemisen arvoinen, mieltämme lämmitti erityisesti se, että sain pienenä yllätyksenä paikallisella opiskelijakortilla tuntuvan alennuksen omasta pääsylipustani jolloin reissu ei tuntunut kokonaishinnaltaankaan niin kirpaisevalta (oikea pääsylipun hinta on 900 bahtia, eli noin reipas 20 euroa! Opiskelijalipun sain n. kuudella eurolla).
Kerettiin käydä myös kiipeilemässä paikallisella "sisä"seinällä (kiipeilyseinä sijaitsee siis kuitenkin ulkona :D). Hampaita tuli kiristeltyä hieman ensin a) karttojen oikeellisuuden suhteen ja sitten b) aukioloaikojen ilmoittamisen suhteen. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin, löydettiin kiipeilypaikka lopulta (juu, eihän se ole niin justiinsa mihin sen sairaalan siinä kartalla merkkaa), eikä edes oltu aivan järkyttävän paljoa aikaisemmin paikan päällä mitä paikka aukesi (kiitos päiväunien!).
Kaiken tämän jälkeen hemmottelimme itseämme viiden tähden hotellissa! Alunperin minun piti hankkia hotelliyö Jussille yllätyksenä, mutta rupesin sitten jänistämään ajatellessani että mies pitää sitä turhana hömpötyksenä. Onneksi toinen puoliskokin innostui ideasta ja kerrankos sitä elämässään tuollaisen kustantaa :) Kyseessä oli siis Lebua State Tower (joka joidenkin lähteiden mukaan on Bangkokin toiseksi korkein rakennus, ja näkyypä oman asunnon ikkunastakin). Saapuessamme hotelliin kertoivat että sillä hetkellä ei ole saatavilla jättivuoteita ja kysyivät haluammeko odottaa sellaista. Vastasimme että emme ja yllätykseksemme saatiin sitten huone korkeammalta kuin meille olisi oikeasti olisi ollut varattu. Siellä sitä ihailtiin öistä Bangkokia 52 kerroksesta ja vähän haikea mieli tuli kun kotikaupunki oli kaikkien valojen loisteessa varsin nätti. Ja olihan se mahtavaa tilata keskellä yötä huonepalvelusta vielä jälkkäripannaria ja -vohvelia samalla kun tuijoteltiin paksujen peittojen alta leffaa :)
Viikko sitten starttasimme kouluviikkoni jälkeen kohti Khao Yain kansallispuistoa. Sieltä olimme varanneet Bobby's Apartment & Jungle Tour:sta huoneen ja päiväretken viidakkoon. Junamatka Bangkokista Pak Chongiin sujui hyvin (kesto 3,5 tuntia) ja kerettiin ottamaan iltapäiväänkin retki. Iltapäiväretkellä kävimme uimassa kirkkaassa lähteessä, tutustuimme temppelialueeseen ja perjantaimarkettiin, sekä illan kohokohtana: näimme miljoonien lepakoiden poistumisen luolasta yölliselle ruuanhakumatkalle. Lepakoiden näkeminen oli kyllä upeaa: lensivät muutamaan otteeseen aivan pari metriä pään yläpuolelta ja suhina vain kuului! Seuraavana päivänä teimme koko päivän kestäneen päiväretken Khao Yain kansallispuistoon, trekki oli kohtuullisen raskas (ryömimme ihan kunnolla pitkin viidakkoa) mutta tosi hauska! Mielenkiintoisia eläinbongauksiakin tuli tehtyä (mm. krokotiili), vaikka villinorsut jäivät odottamaan seuraavaa kertaa! Valitettavasti taisin saada auringonpistoksen/nestehukkaepätasapainotilan, sillä lauantai-sunnuntaiyö meni minulla erittäin pahoinvoiden vessassa. Aamuyöstä tuntui niin epätoivoiselta ajatukselta koko Bangkokiin matkustamisajatus, mutta aamusta muutaman unisilmällisen ja banaanismoothien (ja sen sisälläpysymisen :) jälkeen oli kerättävä rohkeus ja astua bussiin. Bussimatka meni onneksi todella hyvin (kesto 2,5 tuntia) ja pääsin lepuuttamaan oloa kotisängylle. Viidakkoretkestä jäi silti kaikesta huolimatta tosi hyvä mieli ja oltiin onnekkaita että päästiin kansallispuistoon pyörähtämään!
Viime viikko menikin sitten meillä hieman eri teitä. Rohkaisin Jussia lähtemään kiipeilemään Tonsaille, ettei sen tarvitsisi tylsistyä Bangkokissa kun minä teen opiskelujuttuja. Noh, Jussi lähti Tonsaille ja minä tulin kipeäksi :) Itsellä viime viikko meni aikalailla kokonaan pipariksi. Olin jonkinlaisessa vatsataudissa ti-to, ja vaikka tervehdyinkin niin maha uhitteli silti ajoittain viikonloppunakin ja teki olosta tukalan. Koko viikon aikana tuli syötyä ehkä kaksi lämmintä ruokaa ja muuten on tullut elettyä hedelmillä ja smoothieilla kun mitään ei tehnyt mieli syödä. Kaiken yhteisvaikutuksena olen ollut siis todella väsynyt ja en saanut tehtyä oikeastaan mitään mitä olisin halunnut (varsinkin kun tuli jossain välissä sitä kauhisteltua, että tämä olisi toiseksi viimeinen viikonloppu Bangkokissa). Nooh, olen silti tyytyväinen jos sairastelu omalta osalta oli tässä, viime viikko oli nimittäin parin muun suomalaisen vaihtarin kohdalta vielä epäonnisempi. Yksi joutui sairaalaan ruokamyrkytyksen takia ja toinen joutui kesken kaiken lähtemään Suomeen pahan maksatulehduksen vuoksi :( Molemmat tosin voivat kuuleman mukaan jo paremmin!
Koulu loppuukin sitten ensi viikolla! Ainakin toivottavasti. Viime viikot on muutamien kurssien suhteen vaatineet melkoisen pitkiä hermoja ja tänään oli melkoisen epätoivon hetket kun meillä piti olla tentti ja päästessämme saliin saimme kuulla että tentti on peruttu ja se on siirretty (ilmeisesti) ensi maanantaille. Tämän viikon keskiviikkona pitäisi olla saman opettajan tentti toisesta aiheesta ja saa nähdä miten käy. Tänään tarkistaessamme tenttiaikaa keskiviikon tentin suhteen saimme erittäin epämääräisen vastauksen ja lopputulos on luultavasti se, että menemme täysin turhaan keskiviikkona koululle pyörimään vain todetaksemme ettei meillä mitään tenttiä ole. Jännää on se, että kaikilla ilmoitustauluilla ja muissa virallisissa lapuissa lukee nämä päivitetyt tenttiaikataulut, mutta näköjään niiden paikkansapitävyys on mahdotonta. Olen onnellinen siitä, että edes parissa kurssissa oli sen verran jämptit opettajat että edes johonkin annettuun informaatioon on voinut luottaa, eikä tarvitse kaikkien kurssien kanssa olla epätietoisuuden rajamailla. Voitte siis uskoa, että se edessä odottava kolmen viikon hermoloma ennen Suomeen palaamista tulee siis ihan oikeasti tarpeeseen ;)
Ensimmäinen viikko hengailtiin Bangkokissa ja kerettiin hyvästellä Hanna Bombay Bluesissa syödyn muhkean illallisen myötä (ja josta jokainen poistui jokseenkin maha pullollaan :). Lisäksi tuli kierrettyä tähän asti säästämiäni kohteita. Yksi tällaisista kohteista oli Siam Ocean World -akvaario. Akvaario oli kyllä näkemisen arvoinen, mieltämme lämmitti erityisesti se, että sain pienenä yllätyksenä paikallisella opiskelijakortilla tuntuvan alennuksen omasta pääsylipustani jolloin reissu ei tuntunut kokonaishinnaltaankaan niin kirpaisevalta (oikea pääsylipun hinta on 900 bahtia, eli noin reipas 20 euroa! Opiskelijalipun sain n. kuudella eurolla).
Kerettiin käydä myös kiipeilemässä paikallisella "sisä"seinällä (kiipeilyseinä sijaitsee siis kuitenkin ulkona :D). Hampaita tuli kiristeltyä hieman ensin a) karttojen oikeellisuuden suhteen ja sitten b) aukioloaikojen ilmoittamisen suhteen. Onneksi kaikki kääntyi parhain päin, löydettiin kiipeilypaikka lopulta (juu, eihän se ole niin justiinsa mihin sen sairaalan siinä kartalla merkkaa), eikä edes oltu aivan järkyttävän paljoa aikaisemmin paikan päällä mitä paikka aukesi (kiitos päiväunien!).
Kaiken tämän jälkeen hemmottelimme itseämme viiden tähden hotellissa! Alunperin minun piti hankkia hotelliyö Jussille yllätyksenä, mutta rupesin sitten jänistämään ajatellessani että mies pitää sitä turhana hömpötyksenä. Onneksi toinen puoliskokin innostui ideasta ja kerrankos sitä elämässään tuollaisen kustantaa :) Kyseessä oli siis Lebua State Tower (joka joidenkin lähteiden mukaan on Bangkokin toiseksi korkein rakennus, ja näkyypä oman asunnon ikkunastakin). Saapuessamme hotelliin kertoivat että sillä hetkellä ei ole saatavilla jättivuoteita ja kysyivät haluammeko odottaa sellaista. Vastasimme että emme ja yllätykseksemme saatiin sitten huone korkeammalta kuin meille olisi oikeasti olisi ollut varattu. Siellä sitä ihailtiin öistä Bangkokia 52 kerroksesta ja vähän haikea mieli tuli kun kotikaupunki oli kaikkien valojen loisteessa varsin nätti. Ja olihan se mahtavaa tilata keskellä yötä huonepalvelusta vielä jälkkäripannaria ja -vohvelia samalla kun tuijoteltiin paksujen peittojen alta leffaa :)
Viikko sitten starttasimme kouluviikkoni jälkeen kohti Khao Yain kansallispuistoa. Sieltä olimme varanneet Bobby's Apartment & Jungle Tour:sta huoneen ja päiväretken viidakkoon. Junamatka Bangkokista Pak Chongiin sujui hyvin (kesto 3,5 tuntia) ja kerettiin ottamaan iltapäiväänkin retki. Iltapäiväretkellä kävimme uimassa kirkkaassa lähteessä, tutustuimme temppelialueeseen ja perjantaimarkettiin, sekä illan kohokohtana: näimme miljoonien lepakoiden poistumisen luolasta yölliselle ruuanhakumatkalle. Lepakoiden näkeminen oli kyllä upeaa: lensivät muutamaan otteeseen aivan pari metriä pään yläpuolelta ja suhina vain kuului! Seuraavana päivänä teimme koko päivän kestäneen päiväretken Khao Yain kansallispuistoon, trekki oli kohtuullisen raskas (ryömimme ihan kunnolla pitkin viidakkoa) mutta tosi hauska! Mielenkiintoisia eläinbongauksiakin tuli tehtyä (mm. krokotiili), vaikka villinorsut jäivät odottamaan seuraavaa kertaa! Valitettavasti taisin saada auringonpistoksen/nestehukkaepätasapainotilan, sillä lauantai-sunnuntaiyö meni minulla erittäin pahoinvoiden vessassa. Aamuyöstä tuntui niin epätoivoiselta ajatukselta koko Bangkokiin matkustamisajatus, mutta aamusta muutaman unisilmällisen ja banaanismoothien (ja sen sisälläpysymisen :) jälkeen oli kerättävä rohkeus ja astua bussiin. Bussimatka meni onneksi todella hyvin (kesto 2,5 tuntia) ja pääsin lepuuttamaan oloa kotisängylle. Viidakkoretkestä jäi silti kaikesta huolimatta tosi hyvä mieli ja oltiin onnekkaita että päästiin kansallispuistoon pyörähtämään!
Viime viikko menikin sitten meillä hieman eri teitä. Rohkaisin Jussia lähtemään kiipeilemään Tonsaille, ettei sen tarvitsisi tylsistyä Bangkokissa kun minä teen opiskelujuttuja. Noh, Jussi lähti Tonsaille ja minä tulin kipeäksi :) Itsellä viime viikko meni aikalailla kokonaan pipariksi. Olin jonkinlaisessa vatsataudissa ti-to, ja vaikka tervehdyinkin niin maha uhitteli silti ajoittain viikonloppunakin ja teki olosta tukalan. Koko viikon aikana tuli syötyä ehkä kaksi lämmintä ruokaa ja muuten on tullut elettyä hedelmillä ja smoothieilla kun mitään ei tehnyt mieli syödä. Kaiken yhteisvaikutuksena olen ollut siis todella väsynyt ja en saanut tehtyä oikeastaan mitään mitä olisin halunnut (varsinkin kun tuli jossain välissä sitä kauhisteltua, että tämä olisi toiseksi viimeinen viikonloppu Bangkokissa). Nooh, olen silti tyytyväinen jos sairastelu omalta osalta oli tässä, viime viikko oli nimittäin parin muun suomalaisen vaihtarin kohdalta vielä epäonnisempi. Yksi joutui sairaalaan ruokamyrkytyksen takia ja toinen joutui kesken kaiken lähtemään Suomeen pahan maksatulehduksen vuoksi :( Molemmat tosin voivat kuuleman mukaan jo paremmin!
Koulu loppuukin sitten ensi viikolla! Ainakin toivottavasti. Viime viikot on muutamien kurssien suhteen vaatineet melkoisen pitkiä hermoja ja tänään oli melkoisen epätoivon hetket kun meillä piti olla tentti ja päästessämme saliin saimme kuulla että tentti on peruttu ja se on siirretty (ilmeisesti) ensi maanantaille. Tämän viikon keskiviikkona pitäisi olla saman opettajan tentti toisesta aiheesta ja saa nähdä miten käy. Tänään tarkistaessamme tenttiaikaa keskiviikon tentin suhteen saimme erittäin epämääräisen vastauksen ja lopputulos on luultavasti se, että menemme täysin turhaan keskiviikkona koululle pyörimään vain todetaksemme ettei meillä mitään tenttiä ole. Jännää on se, että kaikilla ilmoitustauluilla ja muissa virallisissa lapuissa lukee nämä päivitetyt tenttiaikataulut, mutta näköjään niiden paikkansapitävyys on mahdotonta. Olen onnellinen siitä, että edes parissa kurssissa oli sen verran jämptit opettajat että edes johonkin annettuun informaatioon on voinut luottaa, eikä tarvitse kaikkien kurssien kanssa olla epätietoisuuden rajamailla. Voitte siis uskoa, että se edessä odottava kolmen viikon hermoloma ennen Suomeen palaamista tulee siis ihan oikeasti tarpeeseen ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)