Viime viikon viikonloppuna osa porukasta päätti suunnata nokkansa Koh Changille ja osa taas jäi Bangkokiin. Itse kuuluin jälkimmäiseen ryhmään. Vaikka mieli olisi halunnut saariseikkailulle, tuntui kuitenkin paremmalta vaihtoehdolta jäädä Bangkokiin keräämään voimia. Osoittautui, että ratkaisu oli enemmän kuin oikea. Oli mukavaa kun oli kunnolla aikaa kartoittaa opintojuttuja ja käydä paikoissa jotka olivat vielä Bangkokin to-do-listalla (vaikka onhan niitä asioita siellä listassa aika reippahasti). Torstaina käytiin seikkailemassa Pratunam Centerissä ja läheisillä ostoskaduilla. Vihdoin löytyi se kauan kaivattu ranta/allasmekko, jota olen hartaasti etsinyt joka paikasta. Tähän mennessä vastaan on tullut joko liian kallis hinta tai hieman arveluttava kuosi, mutta nyt löytyi sellainen mekko joka miellytti sekä kankaaltaan että hinnalta!
Perjantaina suuntasin vanhan työkaverini Essin kanssa kohti Sirijaj sairaalan jännittäviä museoita. Vierailimme anatomiamuseossa ja oikeuslääketiedemuseossa. Anatomian museo on perustettu 1947 lääketieteen opiskelijoita varten ja on pysynyt samassa kuosissa siitä lähtien. Kaikki esillä olevat asiat olivat aitoja ja vaikka alkuun vähän jännitti miten sitä pystyy oikeasti suhtautumaan puoliksi halkaistuihin ihmiskehoihin niin kokemus oli silti positiivinen. Museo ei ollut mielestäni lainkaan luotaantyöntävä ja pysäyttävintä oli nähdä ihmisen kokonainen hermosto! Tuon kokemuksen jälkeen en kyllä epäile hetkeäkään akupunktion toimivuutta! Oikeuslääketieteen museo oli hieman uudistetumpi versio ja olipa siellä erikseen pieni osio joka painottui tsunami-uhrien tunnistamiseen. Näistä kahdesta suosittelen kokemuksena enemmän anatomian museota, jos jonkinnäköisiä valintoja täytyy tehdä. Itse Sirijaj sairaalan alue on melkoisen suuri, mutta uloskäyntien läheltä löytyy kyllä selkeät (ja englanninkieliset) opastaulut! Ja tulipa sairaalan alueella nähtyä matkan ensimmäinen varaani, joka oli aika huima ilmestys myös! Sairaalaseikkailun jälkeen täytettiin itsemme mainiolla thaimaalaisella ruualla joenvarsiravintolassa joka löytyi sattumalta satamasta.
Lauantaina koitin paneutua opintoihin (altaalla tietysti). Onneksi yrittäminen ei jäänyt pelkän yrittämisen asteelle vaan opiskeltua tuli ihan oikeasti ja jääkahvin ja auringon seurassa se ei tuntunut edes kovin rankalta ;)
Sunnuntain "kohokohta" oli Loy Krathong -juhlan viettäminen. Loy Krathong -juhlaa vietetään valon juhlana. Juhlaa on vietetty noin 700 vuotta, ja sitä vietetään sadekauden päättymisen aikaan veden hengen kunniaksi kiittäen saaduista sateista ja riisisadosta. Alkujaan juhlassa on pyydetty veden jumalattarelta anteeksi vesien saastuttamista. Juhlaan kuuluu sekä lyhtyjen lähettäminen taivaalle, että kelluvien kynttilälauttojen lähettäminen jokiin ja kanaviin (ja ilmeisesti ainakin joidenkin lähteiden mukaan voi samaan syssyyn paatin mukana lähettää kaikki surut ja murheet). Meidän festivaaliin kuului, että lähdimme puksuttamaan aivan kamalassa ruuhkassa kohti Chao Phraya -jokea. Eipä sitten tullut lähtiessä mieleen, että muutama muukin on ehkä pyrkimässä samaan määränpäähän. No, hengissä selvittiin, paatti lähti vesille ja pysyi vielä pystyssäkin! Koitettiin valita luontoystävällinen versio (eli ei sellaista missä pohja on tyroksista), mutta olisihan se hauska tietää millainen kuorma paatteja joen alajuoksulla seuraavien päivien aikana ehtii kerääntyä.
Tällä viikolla koulun ohella hieman erilaisena tapahtumana oli vierailu Suomen suurlähetystöön tiistaina. Vierailun aikana saatiin hieman selkeyttä Thaimaan poliittiseen tilanteeseen (ja syihin miksi asiat täällä ovat tällä hetkellä näin) ja muutenkin oli kiva rupatella kaikenlaisista muistakin kulttuurijutuista.
Tällä hetkellä ajatukset on lähinnä huomenna alkavassa Singapore-Kuala Lumpur -seikkailuissa. Juuri hetki sitten saimme tietää, että majapaikasta jonne olisimme halunneet mennä ei ole vapaita huoneita ja hieman harmittaa. Onneksi majapaikat eivät rajoitu siihen yhteen ja eiköhän meille joku katto pään päälle löydy. Lento on tosin vasta aivan iltasella perillä, mutta luotetaan siihen että kaikki järjestyy! Takaisin tullaan joulukuun 4 päivä (hui, jo joulukuu!). Lumikuvia on tullut katseltua ja aika epätodelliselta tuntuu, että siellä jossain kaukana on jo kunnon talvi. Pitää siis nauttia lämmöstä ja auringosta täysillä (vaikka toisinaan parin asteen tiputus lämpötiloissa tuntuisi olevan ihan kiva juttu :)!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti