Reipas viikko on kulunut sellaisessa hujauksessa, että alkaa jo hirvittää ajatus siitä että kohta kaikki on jo ohi. Onneksi reissun puoleen väliinkin on vielä hieman aikaa!
Viime viikolla alkoi vihdoin opinnot orientoivalla päivällä. Orientoiva päivä tarkoitti ainoastaan sitä, että meidät toivotettiin tervetulleeksi ja henkilökunta otti ahkerasti kuvia meistä ja itsestään meidän kanssa :) No, tulipa käytyä ja sainpa hankittua koulun vyön, pinssin ja napit samalla reissulla. Perjantai-iltana käytiin syömässä mukavassa jokiravintolassa nimeltä Water Front ja jota voin kyllä suositella hinta-laatusuhteeltaan kaikille (alle kymmenellä eurolla tuli nautittua alkuruoka, pääruoka ja iso pullo olutta, jälkiruokakin olisi mahtunut budjektiin mutta ei enää mahaan). Lisäksi näkymät joelle ja kaupunkiin oli varsin mainiot.
Varsinaiset luennot alkoivatkin sitten tällä viikolla. Kursseja on minulla siis maanantaista keskiviikkoon ja ainakaan tällä viikolla yksikään luennoista ei kestänyt sitä 2,5 tuntia joka on merkattu lukujärjestykseen. Lisäksi keskiviikkoaamuna luennoitsija vaivautui alkuun paikalle ilmoittamaan, että luento alkaa vasta puoli tuntia myöhemmin kuin mitä lukujärjestyksessä lukee. Tuo oli sinänsä melko harvinaislaatuinen teko luennoitsijalta, sillä tässä kulttuurissa ei ole lainkaan ihmeellistä jättää kertomatta tämänkaltaisista asioista tai ilmoittamatta esimerkiksi luentojen peruuntumisesta.
Koska ensimmäinen luentoviikko oli niin "rankka", päätimme suunnata torstai-aamusta rantalomalle Ko Sametille joka sijaitsee vajaan neljän tunnin bussimatkan ja puolen tunnin lauttamatkan päässä Bangkokista. Neljä päivää sujui yhdessä hujauksessa ja oli kyllä aivan mahtava reissu! Parhain asia koko reissussa oli saavuttaa pitkästä aikaa mielentila jossa ei ole kiire minnekään, ei tarvitse säätää minkään kanssa ja voi keskittyä vaan olemiseen. Mahtavaa oli myös nukahtaa siihen, että bungalowiin kantautui sirkkojen öinen siritys ja aaltojen lyöminen rantaan. Ko Samet on melko pieni ja saarella itsessään ei ole kovin paljon nähtävyyksiä (siis esimerkiksi vesiputouksia tms. jännää), mutta paikkana ihan kokemisen arvoinen ja voisin suunnatat sinne rentoutumaan toisenkin kerran. Eipä sitä toisaalta Bangkokin hektisyyden jälkeen kovin paljoa aktiviteetteja kaivannutkaan (syömisen, rannalla oleilun ja uimisen lisäksi)! Lauantaina käytiin kyllä päivän kestävällä veneretkellä, jolla päästiin mm. snorklaamaan ja nähtiin saarta mereltä päin. Ja hyönteisrintamalla tuli nähtyä aika paljon enemmän kuin tähän mennessä koko matkan aikana: jättiläiskokoisia hämähäkkejä joita piileskeli mm. vessoissa, sekä isoja pörriäisiä joita päiväsaikaan pörräili joka paikassa ja jotka iltaisin törmäilivät kunnon jymähdyksin bungalowin ulkoseiniin. Hyttysiäkin tuli valitettavasti tavattua: itse kärsin niistä vasta viimeisenä iltana, mutta sekin loppui melko nopeasti kun kävi vaihtamassa pitkähihaiset ja -lahkeiset vaatteet päälle.
Ainiin, jännistä asioista puheen ollen: lauantai-illasta olimme juuri lopetelleet päivällisen rantaravintolassa kun tuli koko saaren kattava sähkökatkos! Katkosta kesti noin puoli tuntia ja mikäs siinä oli istua porukalla kynttilänvalossa ja seurata kun valot palailivat hiljalleen eri osiin saaren rantaviivaa. Koko illan kestävä katkos olisi varmaan ollutkin hieman ikävämpi juttu - varsinkin kun juuri silloin se otsalamppu nökötti kauniisti bungalowissa ja sinne olisi pitänyt seikkailla sitten kännykänvalossa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti